Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Kerroslukumäärä: 8 + IV-konehuonekerros (9)
K2- kerros: Autohalli 120 ap. Kellaritiloja, pumppaamot, lämmönjako, palloiluhalli ja kuntosali.
K1- kerros: Autohalli 34 ap. sähköpääkeskus, muuntamot, sprinklerikeskus, uima-allas, saunatilat, väestönsuojat.
1. kerros: Pääsisäänkäyntitaso, vastaanotto, neuvottelu, lastauslaituri
lounasravintola, keittiö
2 - 8. kerros: Toimistokerrokset
9. kerros: IV- konehuonetilat ja vesikatto

Perustiedot

Kiinteistön nimi KOy Helsingin Porkkalankadun Torni
Kiinteistön osoite Porkkalankatu 3
00180 HELSINKI
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 12
Kiinteistön omistaja GNRE Fund II
Rakentamisvuosi 1986
Pinta-ala 25 805 m²
Kerrokset 9
Paloluokka P1

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Helsinki. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 6 minuuttia.

Paloilmoittimen hoitaja Jasper Kiverä
ISS-Palvelut Oy
Paloilmoittimen keskuksen sijainti 1. kerroksessa valvomossa
Kiinteistönhoito ISS Palvelut Oy
puh. 020015500
päivystys 020015500
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas
puh. 0204912600
päivystys puh. 0204912600
http://www.securitas.fi
Kokoontumispaikka Sulhasenkuja 2 jalkakäytävä (Pääovea vastapäätä)
Varakokoontumispaikka Määritetään tarvittaessa
Väestönsuojien määrä 4
Väestönsuojan sijainti VSS1, VSS2, VSS3, VSS4 K1-kellarikerros
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Sprinklerikeskuksessa K1.
Jätevesi- ja perusvesipumppaamo ja ohjauskeskukset ovat K2-pysäköintihallissa, huonetilassa K2CO4.
Lämmönjakohuone Kerros K2
Sähköpääkeskus Kellari K1
Muuntamon sijainti Kellarissa K1
Ilmanvaihtokone 9. kerros
Ilmanvaihdon hätä-seis

1. kerroksessa valvomossa
Jätevesi ja perusvesipumppaamo
Jätevesi ja perusvesipumppaamo
Sähköpääkeskus
Sähköpääkeskus

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot
Sijainti Nimi
1. kerros Oatly
1. kerros A2 Oatly
1. kerros B1 Fyge
1. kerros lastauslaiturin takatila Foodora
1. kerros ravintola ja aulapalvelu Compass Croup
2. ja 3. kerros Newsec
4. kerros Rightware
5. kerros Synsam
5. krs Fiksu Ruoka
5. krs Wasa Group
6 ja 7 kerros Capgemini
8. kerros HoxHunt

Henkilömäärät

Capgemini
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 100 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Compass Croup
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 50 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Fiksu Ruoka
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 46 5 0
Viikonloppuisin 5 5 0
Foodora
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 10 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Fyge
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 10 2 0
Viikonloppuisin 2 0 0
HoxHunt
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 70 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Newsec
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 100 20 0
Viikonloppuisin 5 0 0
Oatly
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 40 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Oatly
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 15 2 0
Viikonloppuisin 2 0 0
Rightware
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 100 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0
Synsam
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 10 2 0
Viikonloppuisin 2 2 0
Wasa Group
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 40 5 0
Viikonloppuisin 5 5 0
Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 550 70 0
Viikonloppuisin 21 12 0

Organisaatio

Kiinteistöpäällikkö Caj Lindholm
Newsec Property Asset Management Finland Oy
puh. 0505236802
caj.lindholm@newsec.fi
Kiinteistönhoitaja Jasper Kiverä
ISS Kiinteistönhoito
puh. 0504427765
jasper.kivera@fi.issworld.com

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Väestönsuojan hoitaja VSS1 Jasper kiverä
Väestönsuojan hoitaja VSS2, VSS3, VSS4 Jasper Kiverä
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Jasper Kiverä
puh. 0504427765
jasper.kivera@fi.issworld.com
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS4 Jasper Kiverä
Sähkölaitteiston käytön johtaja Antti Gullman
Caverion
puh. 0505735004

Toimijoiden turvallisuushenkilöt

Yritys Henkilö Yhteystiedot
Capgemini Minttu Hytönen
Aluevalvoja
Alue: 7. kerros 		Gapgemini
puh. 0405616390

Philip Davies
Aluevalvoja
Alue: 6. kerros 		Capgemini
puh. 0406824258

Compass Croup Mikko Järvinen
Restaurant manager
Alue: 1. kerros ravintola ja aula 		Compass Group
puh. 0400910777

Fiksu Ruoka Jessica Salminen
Aluesuojeluvalvoja
Alue: 5. kerros Fiksu Ruoka tila 		Fiksu Ruoka Oy
puh. 0405755220

Fyge Szabi Bako
 puh. 0406494185

HoxHunt Joni Savolainen
Aluevalvoja
Alue: 8. kerros 		Hoxhunt

Teresa Rönnbacke
Aluevalvoja
Alue: 8. kerros 		Hoxhunt
puh. 0451964649

Newsec Jonna Majuri
Aluevastaava
Alue: Newsec 		Newsec
puh. 0408452570

Oatly Niina Kahra
 Oatly

Rightware Milja Jokinen
 Rightware

Synsam Helena Koski-Väänänen
Aluevalvoja
Alue: Synsam 		Synsam
puh. 0408362886

Wasa Group

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö ISS Palvelut Oy 020015500 020015500
Hissihuolto KONE Hissit Oy 080015063
Vartiointiliikkeen yhteystiedot Securitas 0204912600 0204912600
Huolto
Nimi Puhelinnumero
Sähköhuolto Sähkönjakeluhäiriöt: Helen Sähköverkko Oy 0800180808
Vesihuolto Käyttövesihäiriöt: Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY 0915613000

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Riskien arviointi

Pelastussuunnitelman laadinnan yhteydessä on tehty riskienarviointi, joka on esitetty tässä luvussa. Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman. Riski on uhkaan liittyvän vahingon todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden yhteisvaikutus. Tässä tapauksessa vaarojen tapahtumien mahdollisuutta ja seurausten vakavuutta on arvioitu sanallisesti. Vaaratilannekohtaisesti on esitetty myös toimenpiteet ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Vaaratilanteet:

  • Tulipalo

  • Vesivahinko

  • Kaatuminen, liukastuminen, kompastuminen ja muut vastaavat tapaturmat

  • Myrskyvauriot ja muista sääoloista johtuvat vaarat, kuten talvella lumen tai jään putoaminen ihmisten tai omaisuuden päälle tai esimerkiksi piha-alueella puiden kaatuminen kovassa tuulessa

  • Ulkoiset vaarat, kuten liikenneonnettomuus lähialueella tai säteily- ja kaasuvaarat

  • Katkot tai häiriöt sähkön, veden tai kaukolämmön jakelussa

  • Ilkivalta, ryöstö tai murto.

Riski
Syyt 		Seuraukset Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt
Tapaturma tai sairauskohtaus
Esimerkiksi talvella liukkaus saattaa johtaa kaatumisiin tai kompastumisiin. Rakennuksen katolta voi pudota lunta tai jäätä. Henkilökohtaiset sairaudet, kuten epilepsia tai diabetes, voivat aiheuttaa sairauskohtauksen. Tapaturmia voi sattua myös toimintaan liittyen tai esimerkiksi sähkölaitteen vikaantuessa. 		Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.
Sähkölaitetapaturmiin liittyy yleensä myös tulipalon vaara.

Henkilökunta ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi kiinteistöhuoltoon (esim. liukkaus, rikkinäinen porrasaskelma). Talvella kiinteistöhuolto hoitaa liukkauden eston sekä tarvittaessa lumen ja jään poiston katolta. Henkilökunnan tulee varmistaa, että toimitilojen poistumisreitit pysyvät kulkukelpoisina ja että teknisiin tiloihin on esteetön pääsy.

Rakennuksessa on defibrillaattori, joka on sijoitettu 1. kerroksen aulatilaan.

Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.
Tulipalo
Liikekiinteistöissä tilastollisesti kaksi suurinta tulipalojen aiheuttajaa on ihmisen toiminnasta johtuva palo, tai koneen / sähkölaitteen vika. Tulitöiden tekeminen on aina tulipaloriski. 		Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.

Rikkinäisten sähkölaitteita ei saa käyttää (tapaturma- ja tulipaloriski). Kulkukäytävillä ja rakennuksen seinustoilla ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa. Myöskään sähkötiloissa ei säilytetä ylimääräistä tavaraa. Jätepisteellä jätteet tulee lajitella asianmukaisesti. Mahdolliset tulityöt suoritetaan tulityölupaprosessin mukaisesti.

Ulkoalueilla huolehditaan siitä, että esimerkiksi ajoneuvoja pysäköidään vain niille osoitetuille paikoille, jotta pelastuslaitos ja ensihoito pystyvät toimimaan kohteella.

Rakennus on varustettu automaattisella paloilmoitin- ja sprinklerijärjestelmällä sekä kattavalla alkusammutuskalustolla.
Vahingonteot, ilkivalta, varkaudet
Mahdollisia ilkivaltatekoja ovat esimerkiksi graffitit, ikkunoiden tai kaluston rikkomiset tai tuhopoltot. 		Seurauksena pääasiallisesti lievät omaisuusvahingot. Sytytetty kohde (esimerkiksi rakennuksen seinustalla oleva palava materiaali) voi levitä suuremmaksi paloksi, jolloin myös seuraukset ovat vakavammat. Ulkoalueilla ja sisäänkäynneillä riittävä valaistus. Ilkivallan jäljet (esim. töherrykset) korjataan mahdollisimman pian havainnon jälkeen. Vältetään turhan palokuorman säilyttämistä rakennuksen seinustoilla ja sisätiloissa. Varmistetaan että kulkiessa ei jää auki / lukitsematta vahingossa ovia, esimerkiksi varaston ovea. Lukituksien ja valaistuksien puutteista ilmoittaminen.
Sähkökatkot, vesivuodot tai muut kiinteistötekniikan ongelmatilanteet
Äkilliset tai suunnitellut sähkö- tai muut tekniikan käyttökatkot. Rikkoutuneet laitteet, esimerkiksi ilmanvaihtokoneet tai vesivuoto. 		Rikkoutunut kiinteistötekniikka aiheuttaa yleensä vain hetkellistä haittaa. Vesivuoto voi huomaamattomana laajentua isommaksi vesivahingoksi. Äkillinen sähkökatko on yleensä lyhyt ja sähköt palautuvat nopeasti. Jos katko pitenee, toimintaa ei välttämättä voida turvallisesti jatkaa.

Rikkoutuneesta kiinteistötekniikasta tai vuotavista vesikalusteista ilmoitetaan aina välittömästi suoraan kiinteistöhuoltoon. Vesivuotojen osalta vesikalusteissa on myös linjasulut, jotka on mahdollisuuksien mukaan suljettava välittömästi isomman vahingon estämiseksi.

Sähkön, veden tai lämmönjakelun häiriöt ovat epätodennäköisiä, mutta toimijoiden on hyvä varautua niihin. Etukäteen tulee sopia, miten tilat evakuoidaan esimerkiksi sähkökatkotilanteessa. Pidentyneessä katkossa tilojen käyttö ei ole turvallista, joten myös henkilökunnan tulee evakuoitua. Katkotilanteissa myös lämmityksessä ja viemäröinnissä sekä vedensaannissa voi olla ongelmia, joten toiminta ei välttämättä ole edes mielekästä.
Vesivahinko
Mahdollisia syitä ovat yleensä jäätyminen, tukokset tai laitteiden vikaantuminen. Ulkopuolisia syitä ovat myrskyt ja esimerkiksi hulevesitulvat (rankkasateet, lumien sulaminen). 		Mahdolliset omaisuusvahingot Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, ilmoitetaan havaituista puutteista kiinteistöhuoltoon, pidetään sadevesiviemärit kunnossa.
Kaasuvaara lähialueella
Syynä voivat olla esimerkiksi kemikaalikuljetusonnettomuus lähellä olevilla kuljetusväylillä tai tulipalo naapurikiinteistössä. 		Seurauksena mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot.

Noudatetaan viranomaisen hätätiedotteita, jotka voivat tulla tekstiviestillä, TV:n tai internetin välityksellä tai viime kädessä pelastuslaitoksen kaiutinautoilla.

Tärkeimpänä toimenpiteenä ilmanvaihdon sulku (hätäseis painike on sijoitettu 1. kerroksen valvomoon) ja sisälle suojautuminen.
Poikkeustilanteet
Lähialueella säteilyvaaratilanne tai muu vakava tapahtuma. 		Mahdolliset henkilövahingot, sisälle suojautuminen, mahdollinen evakuointi. Poikkeustilanteissa toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti.
Tulipalo ravintolan keittiössä
Keittiöstä lähtevä palo, rasvapalo. 		Mahdolliset henkilö- ja omaisuusvahingot. Keittiötiloissa on alkusammutuskalusto. Rikkinäisiä sähkölaitteita ei käytetä. Toimija vastaa rasvahormien ja muiden laitteiden asianmukaisesta käytöstä ja puhdistuksesta.

Vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät

Tyypilliset vaarat ja riskit johtuvat yleensä ihmisen toiminnasta tai viallisista laitteista, joten päivittäisellä turvallisuuden huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä tulipaloja ja muita vaaratilanteita.

Kohteen omistaja ja haltija sekä toiminnanharjoittajat huolehtivat osaltaan siitä, että rakennus ja sen ympäristö pysyvät kunnossa, ja seuraavat vaatimukset toteutuvat:

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen

  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin

  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista

Ylimääräistä tavaraa ei tule säilyttää rakennuksen reunoilla tai kulkukäytävillä. Erityisesti poistumisreitit sekä alkusammutuskaluston edustat pidetään esteettöminä. Henkilökunta ilmoittaa havaitsemistaan puutteista välittömästi eteenpäin, jotta ne saadaan korjattua.

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Valvonta

Piirivalvonta
Sijainti Porkkalankatu 3

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Toimistokerroksissa Käsisammutin
Kellarikerroksissa Pikapaloposti
Keittiöpisteissä Sammutuspeite
Käsisammutin
Käsisammutin
Pikapaloposti
Pikapaloposti
Sammutuspeite keittiöpisteessä
Sammutuspeite keittiöpisteessä
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Suojelumallit

Porkkalankatu 3
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Yhteissuojelumalli Kaikki

Kunkin yrityksen edustajan (henkilön) tulee huolehtia mm. siitä, että tarvittavat pelastautumistoimenpiteet tulevat täytettyä tilanteen niin vaatiessa.

Jokaisella rakennuksessa olevalla on onnettomuuden uhan, tai esim. kuullessaan palokellon hälyttävän, velvollisuus saattaa tieto tapahtuneesta muiden tiloissa olevien ihmisten tietoon ja ryhtyä esim. tulipalon ollessa kysymyksessä, kykyjensä mukaisiin toimenpiteisiin ihmisten ja omaisuuden pelastamiseksi.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerijärjestelmä
Kuvaus Automaattinen sammutusjärjestelmä.
Sprinklerijärjestelmä voidaan sulkea hälytysventtiilin alla olevasta lukitusta käsipyörästä. Venttiiliä ei saa normaalisti koskaan sulkea.
Keskuksen sijainti Kellari K1
Kattavuus K2-,K1-, autohalli ja 1. kerros

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti Porrashuoneet ja kellari
Kuvaus

Porrashuoneissa on erillinen savunpoistoluukkujärjestelmä, jotka voidaan avata kiinteistövalvomosta, 1. kerros.

Kellaritiloista on käsin avattavat savunpoistoluukut. Luukut sijaitsevat julkisivulla ensimmäisessä kerroksessa.

Savunpoiston suorittaa aina palokunta.
Savunpoiston laukaisu Valvomosta käsin
Savunpoisto
Savunpoisto

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Kattavuus Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit
Poistumisopaste
Poistumisopaste

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: 1. kerroksessa valvomossa

IV-hätäseis paloilmoittimen vieressä
IV-hätäseis paloilmoittimen vieressä

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ambulanssi ohjataan: Sisäänkäynnille (Porkkalankatu 3, Helsinki). Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Defibrillaattori Kiinteistön aula, 1. kerroksessa
Defibrillaattori
Defibrillaattori

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.
Paloilmoitinjärjestelmään kuuluu lisäksi yksi rinnakkaiskeskus, joka on ensimmäisen kerroksen valvomossa.
Keskuksen sijainti
  1. kerroksessa valvomossa
Kattavuus 1-9. kerros
Hoitaja Jasper Kiverä
ISS-Palvelut Oy
Paloilmoitin
Paloilmoitin

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Porkkalankatu 3 Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Pääsääntöisesti jokainen kerros, jokainen rakennuksen eri osa ja porrashuoneet ovat omia palo-osastoja. Lisäksi saman rakennuksen samassa kerroksessa voi olla vielä eri käyttötavasta johtuen, erikseen osastoituja tiloja. Tällaisia ovat mm. eri tekniset tilat, IV-konehuoneet, arkistot, varastot.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Porkkalankatu 3

Kaikista kerroksista on hyvät poistumismahdollisuudet ulos maantasolle. Rakennuksessa on kaksi porrashuonetta A ja B, jotka johtavat suoraan ulos maan pinnalle.

5-7. kerroksen välillä on kaksi palo-osastoitua sisäporrasta.

Autohallista poistutaan luiskaa pitkin ylös, tai porrashuoneiden kautta.

Kaikki poistumisreitit ja uloskäynnit on opastettu akkuvarmenteisilla poistumisopasteilla, jotka toimivat myös sähkökatkon sattuessa.
Kokoontumispaikka: Sulhasenkuja 2 jalkakäytävä (Pääovea vastapäätä)

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Muut järjestelyt

Hissi

Hissi
Huoltoyritys KONE Hissit Oy

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti 9. kerros
Kuvaus Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti
  1. kerroksessa valvomossa
IV-hätäseis paloilmoittimen vieressä
IV-hätäseis paloilmoittimen vieressä

Sähköautojen latauspaikka

Sähköautojen latauspaikka
Sijainti K1-kerroksen autohalli
Kuvaus Latauspisteet on sijoitettu autopaikolle 4-11
Hätä-seis-painikkeen sijainti Autopaikan 11 takana väliseinällä
Sähköautojen latauspaikat
Sähköautojen latauspaikat

Toimintaohjeita

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit

Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.

Kerro, mitä on tapahtunut

Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.

Kerro tarkka osoite ja kunta

Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.

  • Kohteen osoite on Porkkalankatu 3, Helsinki

Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin

Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.

Toimi annettujen ohjeiden mukaan

Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.

Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan

Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista

  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).

Anna tarvittaessa ensiapua

  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.

Tee hätäilmoitus

  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Porkkalankatu 3, Helsinki
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Aikuisen peruselvytys

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

  • peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
    • joka ei hengitä
    • jonka hengitys ei ole normaalia
  • äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen

Hätäilmoitus

  • Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
    • jos henkilö ei reagoi
    • jos henkilö ei hengitä normaalisti
  • Jos elvytät henkilöä yksin
    • aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
  • voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita

Paineluelvytys

  • Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
    • painelukohta on rintalastan alaosa
    • toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
    • paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
  • Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella

Puhalluselvytys

  • Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
  • Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
    • rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
  • Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua

Tulipalo

Pelasta ja varoita

  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.

Sammuta ja rajoita

  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.

Hälytä

  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
    • Osoite: Porkkalankatu 3, Helsinki
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.

Opasta

  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.

Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

  • Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Sulhasenkuja 2 jalkakäytävä (Pääovea vastapäätä)

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Sulhasenkuja 2 jalkakäytävä (Pääovea vastapäätä)

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava pelastuslaitokselle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Sähkökatkot

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Vesivahinko

Toimintaohjeet

  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku tai kalustesulku, jos mahdollista.
    • Veden pääsulku: Sprinklerikeskuksessa K1.
      Jätevesi- ja perusvesipumppaamo ja ohjauskeskukset ovat K2-pysäköintihallissa, huonetilassa K2CO4.
  • Vesivahinkotilanteessa ilmoita välittömästi huoltopäivystykseen ISS Palvelut Oy 020015500.
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.

Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta

  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin

  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki

Toimi seuraavasti

  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle

Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi

  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto.
  • Talon keskiosissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta. Noudata annettuja suosituksia.

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet

Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Poistumaan kehotetut (eivät välittömässä vaarassa olevat) sulkevat koneet ja laitteet, sekä ikkunat ja kaikki ovet, jonka jälkeen poistuvat savutonta porrasta käyttäen ennalta määrätylle kokoontumispaikalle ulos. Ota mukaan avaimet, henkilökohtaiset muut tärkeät tavarat ja päällysvaatteet.

  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Sulhasenkuja 2 jalkakäytävä (Pääovea vastapäätä)

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen.

Avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa

  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

  • Kun uhkaus tulee puhelimitse
  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?

Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Väestönsuojelu

Kiinteistössä on 4 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
K1-kellarikerros S1 90 m² 120 Väestönsuoja
K1-kellarikerros S1 90 m² 120 Väestönsuoja
K1-kellarikerros S1 50 m² 66 Väestönsuoja
K1-kellarikerros S1 90 m² 120 Väestönsuoja

Neljä kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Kiinteistön lähin yleinen väestönsuoja on Ruoholahden metroaseman yleinen väestönsuoja ja se sijaitsee osoitteessa:

Ruoholahden metroasema
00180 Helsinki
Väestönsuoja
Väestönsuoja
Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.
Kuittaa luetuksi